Kotikisa tukee valmennusta

Reilu vuosi sitten esittelimme Judon EM-2019 järjestämissuunnitelmaa Varsovassa. Tapasin samalla matkalla vanhan ystäväni, Puolan entisen päävalmentaja Waldemar Sikorskin. Nykyään hän johtaa järjestöä, joka kouluttaa uraansa lopettavista huippu-urheilijoista valmentajia. Kuulumisten vaihtamisen jälkeen Waldemar kyseli kiinnostuneena matkani tarkoitusta. Kerroin, että olemme hakemassa arvokisan järjestämissoikeutta Suomeen. Hän innostui silminnähden aiheesta ja kertoi, kuinka tärkeä osa valmentamista kotikisat ovat. Olen aivan samaa mieltä – kotikisa tukee valmennusta.

Tarvitsemme näkyvyyttä

Judo tarvitsee näkyvyyttä. Medianäkyvyys avaa monia uusia mahdollisuuksia ja tekee lajista kiinnostavamman. Näkyvyyttä ei kuitenkaan ole ilman menestystä. Menestystä on monenlaista. Voit menestyä tatamilla, mutta arvokilpailun järjestäminen voi olla myös menestyksekäs. Arvokisan järjestäminen varsinkin lähellä olympialaisia voi lisätä julkisuutta, jota on juuri nyt vaikea muuten saada.

Herkkua katsojille

Ikäluokkansa parhaat eurooppalaiset judokat ottavat mittaa toisistaan syyskuussa Vantaan tatamilla. Varsinkin sunnuntain sekajoukkuekisa on huimaa, tunteita nostattavaa katsottavaa. Yhdessä Suomen joukkueen kanssa tarjoamme katsojille elämyksen, jonka täällä voi kokea harvoin. Suomen Judoliiton 60-vuotisen historian aikana arvokisoja on järjestetty viidesti. Aikuisten EM-kisat Helsingissä 1978 ja 1989 sekä Tampereella 2006. Nuorten mitalit on ratkottu Turussa 1976, Pieksämäellä 1991 ja Vantaalla 2016.

Rakennamme yhteisöllisyyttä

Kansainvälisen, erittäin korkeatasoisen tapahtuman järjestäminen lisää seuran jäsenten keskuudessa yhteisöllisyyttä. He kokevat talkoissa mukana olemisen mielekkäänä ja antoivat 2016 tehdyssä tutkimuksessa huippuarvosanat. Vastaajista 97 prosenttia koki, että hänen työtään arvostettiin. Tunnelmasta annettiin 4,73 pistettä, kun maksimi oli 5. Yhteisöllisyys on seuratoiminnan ydin. Sen vuoksi sitä kannattaa vaalia.

Pyrimme tekemään kisat kannattavasti

Kansainvälisen tapahtuman järjestäminen on taloudellinen mahdollisuus, mutta myös riski. Tampereen ja Pieksämäen EM-kisat onnistuivat taloudellisesti erinomaisesti. Vantaalla 2016 säilyttiin plussalla, mutta tulos olisi voinut olla parempi. Syksyn kisojen talous näyttää tässä vaiheessa riittävän hyvälle. Otimme oppia edellisistä kisoista, ja olemme panostaneet suunnittelussa juuri niihin osa-alueisiin, jotka edellisellä kerralla aiheuttivat turhia kustannuksia.

Kisabudjetti on hieman alle 300 000 €. Palkkojen lisäksi suurimpia kuluja ovat EJU:n kilpailumaksu 20 000 €, dopingtestit 23 000 € ja lämmittelyhallin lisäksi muu kisapaikkarakentaminen 25 000 €. Vapaaehtoisten työntekijöiden ylläpito-, koulutus- ja vaatetuskulut maksavat 17 000 €. Euroopan Judo Unionin ylläpito kuljetuksineen vie kassasta 30 000 €.

Tulot tulevat muutamista avustuksista, pääsylippumyynnistä ja yhteistyösopimuksista.

Järjestelyt ovat mallillaan

Arvokisan järjestäminen on pitkä rupeama. Vantaan 2019 -kisojen järjestäminen alkoi alkuvuodesta 2017. Jo hakuprosessi on pitkä, ja vaatii laadukkaan hakuasiakirjan lisäksi neuvotteluja yhteistyökumppaneiden ja Euroopan Judo Unionin kanssa. Olen ylpeä siitä, että hakuprosessin finaalissa voitimme vahvan judomaan Englannin.

Parhaillaan tapahtuman onnistumisen eteen tekee töitä johtoryhmämme, joista puolet on nuoria ensikertalaisia. Järjestelyihin tulee osallistumaan kaiken kaikkiaan 170 vapaaehtoista.

Takana on juuri Euroopan Judo Unionin tarkastuskäynti, josta saimme hyvän palautteen. Tarkastus perustui EJU:n yksityiskohtaisiin järjestämisohjeisiin, omiin suunnitelmiimme ja   vuoden 2016 raporttiin. Parannettavaakin löytyi. Kiitän jo nyt johtoryhmäläisiä työstä, jonka tulokset näkyvät vasta syyskuussa.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat syitä, minkä vuoksi haluamme järjestää arvokisan Suomessa, ja teemme sen mielellämme. Tervetuloa kannustamaan Suomen joukkuetta ja kokemaan arvokisan ainutlaatuinen tunnelma.

Erkki Kokkonen
Tikkurilan Judokat ry, puheenjohtaja