Lue Mikan haastattelu täältä
29.5.2015
Mika Toroin haastattelu 21.5.2015
Rekolalainen, mittavan kilpailu-uran tehnyt Mika Toroi, aloitti Judon ollessaan ensimmäisellä luokalla koulussa. Isä vei hänet judosalille velipojan kanssa ja siitä se lähti liikkeelle. Kotiseurana oli tuolloin Kuopion Sakura. Seurassa ei ollut Mikalle entuudestaan ketään tuttua kaveria, mutta villi pojanalku tottui nopeasti senaikaisiin harjoituskavereihinsa. Kukapa oli arvannut, että pienestä pojasta tuli aikanaan toisen asteen mustavyö, moninkertainen arvokisakävijä ja 13-kertainen SM-mitalisti? Mika ei ole koskaan oikein arvostanut vyön värejä, vaan on enemmän kokenut onnistumisen riemua kamppailussa muita vastaan. ”Vyö on enemmän kapistus, jolla judotakki pysyy kiinni”, sanoo Mika Toroi.
Kuopion Sakuran ajat ja ensimmäiset kisat
”Kun itse aloitin judon, niin judo oli suuri laji Kuopiossa. Kamppailulajitarjonta oli siihen aikaan kovin suppeaa, joten judo saavutti silloin helposti jalansijan nuorten keskuudessa. Nykyisin on toisin, koska uusia kamppailulajeja on rantautunut Suomeen roppakaupalla ja ne karsivat judolta uusia aloittajia.”
”Muistan niiltä ajoilta ehkä parhaiten Timo Harjun, joka toimi judoseurassamme opettajana. Hän on varmasti paljon edesauttanut judouraani tekemällä suuren vaikutuksen minuun aivan harrastuksen alkuvaiheessa. Kilpailu-urani lähti hyvin pian alkeiskurssin aikana liikkeelle ja menimme ensin vain katselemaan kisoja. Ensimmäisissä kisoissani tuli aika lailla kovasti kuonoon, vaikka tarkoituksenani oli voittaa kisat. Muistan hyvin, että lähdin ns. ”takki auki” kisaamaan ja olin varma voitostani. Muutaman ottelun jälkeen asia oli päinvastoin: Hävisin ottelut kerta toisensa perään nopeasti muutamissa sekunneissa. Vastassa oli silloin kova iisalmelaiskaksikko, Kokkonen ja Ryhänen.”
Kilpailu-uran alku
”En lannistunut ensimmäisestä tappiostani, vaan halusin näyttää voittajilleni, että pystyn jonain päivänä voittamaan myös heidät. Kilpailuviettini oli todella kova. Meillä oli hyvä harjoitusporukka kasassa ja seurassa oli myös hieman vanhempi kilparyhmä, josta imin oppia seuratessani heidän toimintaansa. Jossain vaiheessa seuran juniorikisakalustoon tuli jonkinlainen ”aallonpohja”, mutta osittain oman innokkuuteni vuoksi saatiin käyntiin uusi, noin 10-henkinen kilparyhmä, joka innostui jälleen päämäärätietoisesti kilpailemisesta.”
Tampereen aika
”Edustin edelleen Kuopion Sakuraa, vaikka B-juniori-ikäisenä muutinkin Tampereelle neljäksi vuodeksi. Harjoittelin siellä ahkerasti ja muistelen, että silloin alkoi tulla myös menestystä nuorten sarjoissa, vaikka en ollut koskaan millään tavoin kärkikaartia Suomen tasolla. En muista edes ensimmäisiä kansainvälisiä kisojani kovin tarkasti, mutta ne saattoivat olla B-juniori-ikäisenä joko Virossa tai Ruotsissa.”
”Harjoittelukaveripiirini laajeni niinä aikoina ja osaksi sen takia kehityin judossa yhä paremmaksi. Etsittiin kovia harjoituksia ja saatoimme matkustaa jopa kaksi tuntia junalla niihin, jos jotain erityistä treeniä oli saatavilla. Kuopiosta ja Tampereelta on aina matkustettu pidempiäkin matkoja harjoituksiin, jotta on saatu erilaista vastusta, kuin kotisalilla on ollut tarjolla. Muistan senkin, että olen joskus Tampereelta tullut yksin junalla Helsinkiin harjoituksiin, kun Tampereella ei ole ollut sopivaa harjoitusvastusta. Pääkaupunkiseudulla ei vastaavaa ongelmaa ole juuri ollut, kun sopivia treenikavereita on löytynyt lähisaleilta.”
Ulkomailla harjoittelusta
”Olen saanut urheilu-urani aikana harjoittelukokemusta myös ulkomailta ja esimerkiksi Keski-Euroopassa on aivan tavallista matkustaa päivittäin treeneihin tunnista kahteen tuntiin. Hyvänä esimerkkinä voisi sanoa vaikkapa Belgian ja Sveitsin, joista minulla on paljon kokemusta. Siellä harjoituksista etsitään hyvää laatua, vaikka niihin matkustamiseen kuluisi enemmän aikaa.”
Muutto Vantaalle ja seuran vaihto Tikkurilan Judokoihin
”En koskaan enää palannut Tampereelta Kuopioon, vaan kävin ensin armeijan Lahden urheilukoulussa ja sen jälkeen asetuin Vantaan Tikkurilaan. Sen aikainen tyttöystäväni Paula Toroi os. Pöyry, asui ja harjoitteli Tikkurilassa, joten oli luonnollista tulla mukaan Tikkurilan Judokoihin. Sain myös uudesta seurastani taloudellista tukea kilpailumatkoilleni. Kuopion Sakuran taloudellinen tilanne oli silloin hieman heikompi. Judokan ei ole helppo rahoittaa kilpailu-uraansa, joten monesti taloudellinen tuki on se, joka jossain vaiheessa ratkaisee aika paljon missä seurassa urheilija urheilee.”
Urheilulliset haaveet ja saavutukset
”Minulla on ollut haaveena päästä olympialaisiin, kuten varmasti monella muullakin urheilijalla. Vaikka se haave ei ole koskaan toteutunut, olen päässyt moniin arvokisoihin mukaan aistimaan suuren urheilutapahtuman tuntua. Jokainen huippu-urheilija tavoittelee arvokisamitalia – myös minä olen sitä tavoitellut ja se on kannustanut minua eteenpäin.”
”Urheilullisesti parhain saavutukseni on eräs Judo Finnish Open–voitto Vantaalla, jossa voitin kansainvälisesti todella kovia kavereita, mukana oli myös arvokisamitalisteja. Myös vuoden 2001 MM-kisoissa saavutettu yhdeksäs sija tuntui hienolta. Olin silloin kovin nuori vielä. Vuonna 2003 Japanin Osakassa saavutettu 16 sija oli mieluinen.”
Vammat ja terveys
”Olen pysynyt suhteellisen hyvin terveenä urani aikana. Pieniä vammoja on toki ollut, kuten polvien tähystykset ym. Vasta vuonna 2013 tuli yksi isompi vamma, kun eturistiside katkesi ja polvikierukka hajosi. Silloin tuli pidettyä taukoa, ja jäi yhdet SM-kisatkin väliin.”
Olet sitkeä ja hankala vastustaja!
”Mikä minusta tekee näin sitkeän? Moni on sanonut, että minua on hankala kaataa. Ja jos kaadun, niin kaadun usein vatsalleni. Kamppailen myös tilanteet loppuun saakka. Sekin on jonkinlainen harjoittelun tulos. Olen saanut siihen myös hyvää ohjausta. Kokemuksen myötä osaa myös otteluita rytmittämään itselleen sopivaksi.
”Judolliset tavoitteeni ….hmmmm. Vuoden 2020 olympiakisat kiinnostavat, mutta nuo muutkin kansainväliset kisat kiinnostavat edelleen. Ehkä kilpailu-uran lopettamisen päätös tulee, kun kilpakumppanini alkavat tuulettelemaan, kun huomaavat saavani minut vastustajakseen. Sen jälkeen on parasta vaan jatkaa mukavaa seuratyötä jossain muodossa”, päättää hymyillen Mika Toroi.
Mika Toroin SM-kisamenestys:
13 SM-mitalia, joista 5 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssia:
- SM1 2001, 2006, 2008, 2009, 2011
- SM2 2000, 2004, 2005, 2012, 2014
- SM3 2003, 2010, 2015
Muita menestyksiä:
- Useita Judo Finnish Open -mitalisijoja
- Useita muita kansainvälisiä Open -turnausten mitalisijoja
- Useita EM- ja MM-kisaedustuksia.
- Useita nuorten SM-mitaleita
Videolinkki Mikan haastatteluun: http://youtu.be/g7lBUoYc_kg
Teksti ja kuva: Jari Nurmi