Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä –projektin johtaja Sami Kalaja kumoaa vanhoja totuuksia taitovalmennuksesta, vai kumoaako? Hän väittää muun muassa, ettei taitojen oppimisessa ole herkkyyskausia, ja että standardisoitujen toistojen sijaan tarvitaan vaihtelevia liikesuorituksia.

Videolla Sami Kalajan keskeiset viestit.

Kalaja painottaa taitavuuden taustalla olevan koko elämän kestävä oppiminen. Fyysisessä harjoittelussa hän myöntää herkkyyskausien olevan, mutta taitoharjoittelussa hän pitää herkkyyskausiajattelua kiistanalaisena.

- Oppiminen on koko eliniän kestävä tapahtumasarja ja sitä voidaan tehostaa tarjoamalla monipuolisia kokemuksia. Aivot ovat herkempiä oppimaan tiettyjä asioita tietyissä kehitysvaiheissa, mutta mitään ehdottoman tärkeitä ajanjaksoja ei ole, luennoi Kalaja Sinettiseurojen edustajille.

- On tärkeää tehdä tiettyjä asioita tietyn ikäisenä, mutta ei ole mahdotonta oppia myöhemminkään. Koskaan ei ole liian myöhäistä, hän jatkoi.

Kalajan mukaan sukupuolten välillä ei ole eroa oppimisessa, mutta lasten ja aikuisten välillä eroja löytyy. Lapset jaksavat tehdä toistoja ja hioa yksityiskohtia. Heillä on halu kokeilla tuntematonta ja ottaa riskejä. Aikuiset puolestaan ovat valmiimpia oppimaan ja hahmottavat kokonaisuuksia paremmin. Aikuisilla vanhat tavat ovat kuitenkin rajoitteena, samoin kiire lopputulokseen.

Hän korosti, että lasten täytyy kokea pätevyyttä, autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta harrastuksessaan, jotta innostus harjoitella pysyy elossa ja kasvaa.

• Koettu pätevyys tarkoittaa muun muassa palautetta edistymisestä sekä sitä, että virheet nähdään osana oppimiskokemusta.
• Autonomiaa on puolestaan se, että ajatuksille ja ehdotuksille annetaan sijaa ja lapsia rohkaistaan osallistumaan laajasti harjoittelunsa suunnitteluun ja toteutukseen.
• Sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisää se, että jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon, pelisäännöt on laadittu yhdessä ja tunteiden näyttäminen on sallittua.

Miten sitten päästään huipulle ja opitaan hallitsemaan joku laji? Kalajan mukaan huipun saavuttaminen vaatii paljon pitkäjänteistä tekemistä ja laajan pohjan. Hän ei kuitenkaan rummuta puhtaiden liikesuoritusten toistamisen perään vaan haluaa nähdä oppimisen hieman toiselta kantilta. Jokainen suoritus on hänen mukaansa uniikki joka tapauksessa.

- Kehittyminen vaatii keskittymistä harjoituksiin mukavuusalueen ulkopuolella. Taitojen oppimisessa ei ole kyse tietyn liikesuorituksen toistamisesta, vaan ongelmanratkaisun toistamisesta. Tekemällä suoritus eri tavoin saadaan aistimus siitä, mikä toimii ja mikä ei, Kalaja summasi.

Yhteenvetona hän esitti, että taitavaksi tullaan harjoittelemalla paljon, tekemällä vaihtelevia harjoituksia, näkemällä vaivaa oppimisen eteen ja viihtymällä harjoituksissa.

- Tarvitaan innostusta, kovaa työntekoa, paljon vaihtelua ja halua tehdä. Taitavaksi tullaan oppimalla. Kyse ei ole onnenkantamoisista, Kalaja lisäsi.

Kalaja painotti myös sitä, että aivan lapsuudessa perustaidot pitäisi tulla ennen lajitaitoja. Tätäkin teemaa sivutaan vasta perustetulla Valmennustaito.info -sivustolla: http://www.valmennustaito.info/taito/