Seurakehittämisohjelma 4. lähijakso 28. – 29.8.2010 Liikuntakeskus Pajulahdessa

Seurakehittäjät pantiin luovuustestiin

Kehittämisjaksomme alkoi varsin vauhdikkaasti. Heti ensimmäisenä aamuna henkilöt jaettiin sopivan kokoisiin ryhmiin ja ryhmien tehtävänä oli valmistaa näytelmä, jossa oli kolme kohtausta.

Valmistautumisaikaa oli vain vartin verran ja siinä ajassa piti homma saada käsikirjoitettua sekä harjoiteltua. Näytelmät kertoivat enempi tai vähempi siitä, kuinka uusi judosta kiinnostunut henkilö otetaan judoseurassa vastaan. Kohtauksissa mentiin sisälle eri aikakausiin, jotka vaihtelivat 60-luvusta tähän päivään asti. Näytelmät olivat hauskoja ja saivat jokaisen heti alkuun hyvälle tuulelle. Tehtävään kuului myös esiannettu nykyajan byrokratian sanasto, jota käytettiin hyväksi tarpeen tullen. Opettajana toimi Tarja Toikka, joka tunnustaa vahvasti Meido-Kanin väriä.

Teimme Tarjan avulla myös muita luovuutta vaativia harjoituksia. Loimme kuviteltuja hahmoja papereille leikkaa-liimaa -menetelmällä. Näiden hahmojen identiteetti opeteltiin muutaman osallistujan toimesta ja sen jälkeen hahmot kävivät yksi toisensa jälkeen tatamin reunalla kyselemässä judoharrastuksesta treenivetovuorossa olleelta senseiltä. Harjoituksen tarkoituksena oli, että oppisimme huomioimaan asiakkaidemme erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet.

Kaikki eivät etsi lajiltamme samoja asioita. Jotkut haluavat kuntoilla, jotkut kilpailla ja joillekin tärkeätä on kohdata uusia tuttavuuksia. Asiakaskokemus on meille seuroillekin erittäin tärkeä asia johon pitäisi panostaa, painotti Tarja.

Jouko Marttila toi tullessaan viestinnän näkökulman. Etsimme porukalla judon heikkouksia ja vahvuuksia sekä kirjasimme niitä ylös fläppitauluun. Molempia löydettiin suurin piirtein yhtä paljon. Vahvuuksia olivat esimerkiksi hyvä maine, olympialaji, turvallisuus ja hyvät ohjaajat. Heikkouksia olivat mm. huonot salit, lajin pienuus Suomessa sekä monimutkaiset säännöt.

Nykyaikainen viestintä on kaksisuuntaista, eli vuorovaikutteista. Entinen toimintamalli, jossa vain ”tiedotetaan” voidaan unohtaa, painotti Jouko. Kuinka koukutetaan mediaa? Millainen juttu kiinnostaa? Mitkä tiedotusvälineet valitaan? Kuinka luodaan seuran imago tai brändi? Miltä oma seurasi näyttää? Näitä asioita pohdittiin lähes koko lauantain ajan Joukon johdolla.

Aina ajankohtainen aihe, kuinka palkkaamme seuraamme henkilön, oli Kristiina Grönroosin esiteltävänä heti sunnuntaiaamuna. Hän kävi lävitse hyvin tarkasti mahdolliset taloudelliset tuet ja kuinka niitä haetaan. Sportti työllistää -hanke antaa seuroille mahdollisuuden palkata puoleksi vuodeksi nuori henkilö tietyin ehdoin. Seuralle ei tule palkkakuluja ja rahoitus on hoidettu veikkausvoittovaroista. Toki työsopimus täytyy tehdä sekä tukihakemus. Työntekijästä tulee myös pitää huolta, muistutti Kristiina.

Marita Kokkonen piti huolen siitä, että saimme kahdelle päivälle rautaisannoksen luovuutta ja viestintää. Näitä asioita ryhmä sulattelee seuraavalle jaksolle saakka, eli marraskuulle.

Tikkurilan seurakehittäjät: Matti Ahvenainen, Erkki Jokikokko, Juha Turunen ja Jari Nurmi

4. jakson kouluttajat

Jouko Marttila, viestintäasiantuntija, toimittaja
Tarja Toikka, taiteen maisteri, tutkija, Aalto-yliopisto
Kristiina Grönroos, hankepäällikkö, Työhön kutsu  
Erkki Kokkonen, kehittämisohjelman seuratutor, SJuL
Marita Kokkonen, koulutus- ja nuorisopäällikkö, SJuL

Kuvat ja teksti: Jari Nurmi