Vetäjäesittely 14/2009
24.10.2009
Esittelyssä vetäjät 53-56.
Vetäjäkortti #53
Jari Tolvanen
Ryhmät: Lasten peruskurssi
Vihreävöinen Jari on harrastanut judoa vain Tikkurilan Judokoissa. Hän saavutti keltaisen vyönsä vuonna 2002. Juha Turunen veti peruskurssin samalla kuin oma poika taiteili tatamilla omalla kurssillaan. Näin tatamin reunalla käytetty aika muuttui omaksi toiminnaksi judon parissa. Sosiaalinen, huono kieltäytymään sekä tunnollinen Jari alkoi ohjaajaksi samaan ryhmään, jossa oma poika harjoitteli. Ensin harjoitukset olivat Hakunilassa ja myöhemmin ne siirtyivät Tikkurilan puolelle. Vuonna 2009 apuohjaajan rooli vaihtui vastuuohjaajaksi Heinosen Jarkon aisapariksi. Vetäjäkokemusta on kertynyt yhteensä lähes neljä vuotta.
- Pidän vetohommista siitä, että voi nähdä kun junioreilla on aidosti hauskaa tatamilla. Lasten riemun näkeminen ja heidän judon oppiminen ilahduttaa kovasti.
- Vaikeinta on oman ajan riittäminen. Kun toimii vastuuvetäjänä, niin pitäisi ehtiä aina paikalle. Nykyinen vuoromme on itselleni sopinut hyvin. Juniorit asettavat aikamoisia haasteita vetäjille, kun nuoret ovat kaikki erilaisia ja pitäisi saada aikaiseksi kaikille tasapainoiset harjoitukset.
- On tuntunut hyvälle, kun omalle pojalleni löytyi mukava harrastus, erilaisten kokeilujen jälkeen. Vanhempana olen ollut erittäin tyytyväinen lajivalintaamme.
”Haluan kiittää Juha Turusta, kun hän on ”syyllinen” minun judourani alkuun.”
”Paljastan, että harrastan myös työpaikallani harrastelijanäytelmäkerhotoimintaa. Seuraava näytöksemme pohjautuu Shakespearen Hamletiin. Tämä harrastukseni tappelee judon kanssa vapaa-ajastani.”
Vetäjäkortti #54
Jarkko Heinonen
Ryhmät: Lasten peruskurssi
Mustavöinen Jarkko (1dan) aloitti judon Karateseura Budokain judojaostossa tammikuussa vuonna 1975. Tämä seura toimi Tikkurilan Judokoiden edeltäjänä ja Tikkurilan Judokat perustettiin sitten vuonna 1976. Jarkko sai keltaisen vyönsä Budokain aikaan Kari ”Pappa” Johanssonin graduoimana. Alkeiskurssin vetivät silloin Pentti Riikonen ja Yrjö Salsoila. Teoreettinen, kärsimätön ja sitkeä Jarkko ryhtyi vetäjäksi oman poikansa mukaan tulon jälkeen. Nuoruusvuoden kilpailuaikana ei vetohommat vielä maistuneet, vaan oma harjoittelu kiinnosti enemmän. Jarkko on käynyt myös Japanissa Kodokanissa harjoittelemassa vuonna 1987. Sen jälkeen tuli judoon kolmisen vuotta taukoa. Kontion Seppo katkaisi tauon ottamalla yhteyttä ja kannustamalla mustan vyön suorittamiseen. Jarkko otti haasteen vastaan ja sai homman vietyä kunnialla läpi. Koko 90-luku oli Jarkolle ns. ”luovaa aikaa” ja judokin jäi vähemmälle. 2000-luvulla hän on ollut koko ajan seurassa mukana jossakin roolissa. Vetäjäkokemusta on kertynyt yhteensä vajaat 10 vuotta.
- Pidän siitä tunteesta, kun treenit ovat menneet hyvin. Hienoa on, kun koko treeni on pysynyt paketissa ja homma on edennyt käsikirjoituksen mukaan. Haastavaa treeneissä on, kun harrastajien tasoerot ovat suuria ja kaikille pitäisi saada mielekästä tekemistä. On sanottu, että huippukilparyhmän vetäminen on helpompaa kuin alkeiden opettelijoiden, kun kisaajat ovat jo tasaisen hyviä ja siksi helposti ohjattavissa.
- Mukavimmat judomuistoni sijoittuvat 80-luvun puolivälin judoleireille, joissa sai olla kavereiden kanssa vapaasti, mutta siellä kuitenkin oltiin kunnolla.
”Haluan kiittää alkuaikojen judokoita 70-luvulta; Miki Salsoilaa, Jouni Korkkaa ja Jussi Mäkistä. Jussia taas näkyy tatamilla, joka on hieno yllätys. Hän oli aikanaan oma esikuvani.”
”Paljastan, että olen taas ajatellut lähteä matkalle Japaniin. Olen käynyt siellä viisi kertaa. Pari kertaa olen ollut reppumatkalla, kerran työharjoittelussa, myös työmatkalla sekä lomalla. Yhteensä olen viettänyt Japanissa puolisen vuotta.”
Vetäjäkortti #55
Reijo Heino
Ryhmät: Kuntojudo
Mustavöinen (1dan) Reijo aloitti judon Meido-kanissa vuonna 1980. Hän suoritti silloin keltaisen vyönsä Jouko Ilvosen graduoimana. Sama henkilö myös veti peruskurssin. Iloinen ja ahkera Reijo aloitti ohjaamisen Kallaman Markun houkuttelemana apuohjaajana. Sen jälkeen apuvetäjän rooli vaihtui pian pääohjaajaksi. Vetokokemusta on kertynyt lähes 20 vuotta. Reijo on tullut Tikkurilan Judokoihin Meido-kanista joskus 80-luvun puolessa välissä. Hän edusti samaan aikaan molempia seuroja, kunnes valitsi vain ”yhden jäsenmaksun taktiikan”.
- Pidän eniten vetohommissa siitä, kun pääsee toiselle opettamaan asioita ja samalla oppii myös itse, kun tekniikkaan joutuu perehtymään tarkasti. Tulee oivallettua myös pikkujuttuja, joita omassa harjoittelussa ei havaitse, vaan ne voivat tuntua itsestään selvyyksiä. Jos on saanut hyvän harjoituksen aikaan ja porukka on tyytyväistä, niin myös se palkitsee.
- Joskus juniorien vetohommissa kohtasin vaativia vanhempia, jotka ajoivat omia toiveitaan liiankin kanssa. Vetäjälle ne ovat hankalia tapauksia, kun pitäisi huomioida samalla koko ryhmä.
- Judourani on ollut kokonaisuudessaan pääosin mukavaa, jollain lailla judosuhteeni on muuttunut riippuvuudeksi. Nostaisin esille hienosti menneen mustan vyön kokeeni, joka meni aikanaan paremmin kuin osasin kuvitella.
”Haluan kiittää Kontion Seppoa kannustamisesta ja hän on ollut sellainen myönteinen persoona. Tietysti Mustosen Hannua, että hän on jaksanut aina tukea minua. Myös Kallaman Markkua hyvästä palautteenannosta.”
”Paljastan, että minulla on kakkoslajina karate. Toivon että joskus etenen aina mustaan vyöhön saakka. Nyt minulla on oranssivyö ja olen aloittanut harrastuksen vuonna 1972. Jokainen voi arvioida itse, että taukojakin on tullut pidettyä lajin suhteen.”
Vetäjäkortti #56
Marko Kallio
Ryhmät: Kuntojudo
Mustavöinen Marko (3dan) on todellinen budolajien taitaja. Hänellä on judon mustan vyön lisäksi musta vyö ju-jutsussa (3dan) sekä aikidossa (1dan). Judon hän aloitti Keravan Bodonoksessa vuonna 1980. Peruskurssin veti silloin Seppo Viira. Tikkurilan Judokoihin Marko on liittynyt noin 20 vuotta sitten. Luotettava, tinkimätön ja pitkäjänteinen Marko aloitti ohjaamisen kilpailu-uransa jatkeena. Hän kuului aikanaan maajoukkueeseen ja sitä myöten maailmaan tuli kierrettyä paljon. Loukkaantumiset vaivasivat kilpailemista ja se oli syytä lopettaa. Silloin ohjaaminen tuntui mielekkäältä tavalta jatkaa uraa ja samalla hän on itsekin oppinut uutta. Ohjauskokemusta on kertynyt kaikista ikäryhmistä 7-vuotiaista senioreihin, kohta kolmisenkymmentä vuotta.
- Ohjaan myös ju-jutsua ja se on aika tekninen laji. Siinä opettaminen tuntuu hyvältä, kun jollekin saa opetettua jonkun erikoisen liikkeen. Myös judon puolella koen vastaavaa onnistumisen iloa.
- Ikävimpiä asioita tulee mieleeni oman kilpaurani aikaisista loukkaantumisista. Polvi, olkapää ym. ovat saaneet kokea kovia. Koska olen hieroja ammatiltani, niin leipätyöni on kiinni myös fysiikastani ja loukkaantumisiin ei ole enää varaa.
- Kohokohtiani ovat olleet Suomen mestaruudet henkilökohtaisella tasolla, joukkueen kanssa sekä katassa.
”Haluan kiittää Keravan suunnasta Viiran Seppoa judoiluni alkutaipaleelta. Tikkurilasta Peltolan Vesaa, Kallaman Kimmoa, Salsoilan Mikiä, Kontion Seppoa ja Korkan Jounia.”
”Paljastan, että olen jäsenkorjaaja ja olen omassa työssäni hyvä. Olen tehnyt näitä hommia 17 vuotta. Hienoa on, jos asiakkaan saa uudestaan kuntoon. Tervetuloa Keravan Selkäpisteelle, jos tuntuu siltä.”